14.7.2007 - 10. Ajopäivä
Nousimme viideltä ja ajoimme viileässä ilmassa kanjonille katsomaan auringonnousua. Näimme tiellä kaksi hirveä. Hienot maisemat ja hieno auringonnousu.
Palasimme hotellille ja painuimme aamiaisen jälkeen pienille tirsoille. Pakkasimme ja lähdimme liikkeelle. Parinkymmenen mailin jälkeen ostimme bensikseltä kartan hajonneen GPS:n tilalle. Myöhemmin päivällä ajoimme vanhan 66:n varrella sijaitsevan kaupungin läpi. Paikassa oli kummallisia vaha tms. mallinukkeja turistikamaa myyvien kauppojen liepeillä. Yksi nukke oli esimerkisi sijoitettu tienvarteen pysähtyneen vanhan taksin kuskiksi.
Söimme Roadkill Cafessa. Matka jatkui autioissa maisemissa. Myöhemmin Huckberrystä löytyi erikoinen kahvila/kauppa. Kaikkea vanhaa krääsää ja uutta tavaraa seassa. Pihalla monta vanhaa autoa ruostumassa. Tuulessa vinkuva Route 66 kyltti. Etupihalla oli myös hyväkuntoinen -67 corvette. Aika tuntui jättäneen tämän kahvilan omaan rauhaansa.
Tankkasimme Kingmanissa ja jatkoimme kohti Hooverin patoa sekä Las Vegasia. Ajoimme käytännössä jonkun 80 mailin suoran jolla oli pari loivaa pientä mutkaa. Koko suoralta ei löytynyt kuin kaksi varjopaikkaa. Kuuma! Loppumatkasta tuuli ja ajoviima kävivät niin polttaviksi että kypärän visiiri oli suljettava naaman suojaamiseksi grillaantumiselta.
Hieman ennen Hooverin patoa Niklas joutui pysäyttämään ja kastelemaan päänsä vedellä. Ilmeisesti nestehukka alkoi vaimvaamaan lukuisista juomatauoista huolimatta. Jatkoimme vähän matkaa padolle asti jossa oli pakko pysähtyä. Joni ja Niklas olivat molemmat huonossa kunnossa ja pyörtymäisillään. Menimme ilmastoituun pikkukauppaan jossa jouduimme pitämään pitkän tauon poikien istuessa lattialla juomassa vettä. Niklas veti varmaan useamman litran. Itse oli ihme kyllä ihan hyvässä kunnossa. Lämpömittari näytti n 120F varjossa (n. hieman vajaa 50 astetta celsiusta). Mittari oli aikalailla tapissa.
Reilun mittaisen tauon jälkeen ajoimme padon yli ja 5 mailia eteenpäin jolekin kasinolle. Söimme hiaman ranskalaisia ja joimme lisää. Pojat olivat heikossa kunnossa. Erityisesti Niklaksen nestetasapaino oli päässyt huonoon kuntoon. Hotellille ei ollut enää kuin parikymmentä mailia muta matkaan kului useita tunteja. Niklaksen oli pakko pysähtyä vähän väliä kastelemaan päänsä ja oaitansa sekä juomaan lisää. Odottelimme jollain huoltoasemalla että aurinko ehtisi laskemaan mutta sekään ei oikein auttanut lämpötilaan. Köröttelimme huoltikselta muutaman korttelin kerrallaan Niklaksen sinnitellessä pyörtymiskunnossa tauosta toiseen. Näiden lämpötilojen kanssa ei ole leikkimistä.
Löysimme pyörille parkkihallista paikat ja raahauduimme pahanhajuisina Luxor hotellin sisätiloihin. Meteli ja välke oli valtava. Ruotsinlaiva potenssiin tuhat. Hotelli oli lisäksi sokkeloisempi kuin pari laivaa sotkettuna toisiinsa ja harhailimme hieman väärissä paikoissa ennenkuin löysimme oikeat hissit ja pääsimme huoneille. Lepo- ja suihkutauon jälkeen kävimme syömässä. Niklasi meni sapuskan jälkeen nukkumaan. Sinnittelimme Jonin kanssa hetken mutta rankka päivä ajoi meidätkin Las Vegasin vauhdikkaasta lauantai-illasta hotellihuoneen sänkyjen pohjalle lepäämään.