17.7.2007 - 13. ajopäivä
Barstow. California. Aamulla Las Vegasissa väsytti. Lähtövalmistelut olivat hitaat ja uniset. Pakkasimme tavarat Riston kanssa verkkaisesti. Naapurihuoneen Joni ja Niklas suoritutuivat siitä nopeammin.
Check-out ja pyörille. Niklaksen takarengas oli hieman tyhjentynyt. Huonolla renkaalla ei kannattanut lähteä matkaan joten pienen säädön jälkeen kävimme paikallisella Eagleridersin toimipisteellä vaihdattamassa pyörään uuden renkaan.
Odottaessa kävimme oudossa drive-in paikassa syömässä aamupalan. Haimme prätkän ja samalla Jonin pyörän takaboksista korjattiin kadonnut kiinnikesalpa. HD:t pudottelevat näemmä aika paljon osia. Omastakin Road Kingistä irtosi takapenkin selkänöja jo toisen ajopäivän aamuna.
Pyörän kanssa säätämiseen meni senverran reilusti aikaa että aikainen lähtö Las Vegasista epäonnistui. Päätimme käydä vielä GunStore nimisen asekaupan ampumaradalla hieman leikkimässä aseilla. Ammuskelin M16 rynnäkkökiväärillä, Uzilla ja järeällä Glockin pistoolilla. Näistä erityisesti M16 jäi mieleen hauskana aseena. Aikamoista räiskettä. Hauskaa oli. Hyvä homma että poikeksimme ampumaan aikataulusta huolimatta. Sitäkin oli tietty suunniteltu etukäteen mutta homma meinasi jäädä kokonaan tekemättä. Otimme reikiä täyteen räiskityt maalitaulut mukaan, pakkasimme tavarat uudestaan pyörien päälle ja lähdimme ajamaa kuumasta Vegasista kohti yhä kuumempaa autiomaata.
Muutaman kymmenen mailin jälkeen pidimme tankkaus- ja juomatauon. Matka jatkui autiomaan halki highwayta ajaen. Seuraavan tauon pidimme keskellä ei-mitään. Siitäkin tyhjästä paikasta löytyi outo tölkkien hautausmaa. Pienen penkereen takana lojui satoja ruostuneita peltipurkkeja. Outo näky.
Seuraava tauko oli Bakerissa jossa kävimme syömässä Mad Greek –nimisessä kreikkalaisessa ravintolassa.
Päivän kuumin osuus oli Mojaven autiomaan läpiajaminen. Tasaista ja kuivaa hiekka-aavikkoa ties kuinka pitkälle. Onneksi ajoreitti vei alueen laitamilta eikä keskeltä pahinta autiomaata.
Kaiken hikoilun ja kuumuuden jälkeen autiomaasta löytyi helmi. Pysähdyimme pienen yksinäisen kuppilan luokse. Talon takana oli kokoelma asuntovaunuja. vaikea sanoa miksi. Marssimme sisän ja pienen odottelun jälkeen meitä tuli palvelemaan paikan omistaja. Puhelias ja rento kaveri joka oli selkeästi nauttinut aamupalaksi jotain muutakin kuin pelkkää alkoholia. Aivan loistava tyyppi. Jutteli vaikka kuinka paljon. Kertoi heti kättelyssä että pihalla oli suihku jota meidän kannattaisi kokeilla. Suhku olikin paras virkistyskeino koko matkalla. Paita pois ja ylävartalo kylmään suihkuun. Jossain vaiheessa paikan omistaja pisti Bob Marleyn soimaan pihakaiuttimista ja meno vain parani. Paikalla oli myös omistajan kaveri tai mikä lie yhtiökumppani. Samassa kunnossa ja yhtä puhelias. Kavereilla oli elämän perusasiat ja onnellisuus selvästi hanskassa vaikka asuivatkin keskellä autiota seutua. Omistaja pyysi meitä jäämään iltaan asti mutta valitettavasti aikataulumme ei antanut myöden niin rennolle päivälle. Kävimme tauon aikana varmaan kolmeen otteeseen suihkussa ja kastelimme vielä paidatkin läpimäriksi ennen lähtöä.
Ennen Barstowta pidimme pienen tauon huolotasemalla jossa oli asiakkaana melkolailla päihtynyt äijä. Oli tullut mönkijällä ostamaan lisää kaljaa. Barstowssa otimme motellihuoneen ja lähdimme ostamaan jokusen oluen ja muuta pientä. Palasimme motellille istuskeleman ja laiskottelemaan. Kävimme illalla syömässä jossain ravintolassa. Matkalla ohitimme pienen huoltoaseman jonka lipputangossa oli itse huoltamorakennustakin suurempi amerikan lippu. Only in America.